Kuulumisia

 Tämän blogin kirjoittelu on vähän jäänyt, on ollut niin paljon kaikkea muuta. Yritän kuitenkin taas aktivoitua. :)

Meillä on mennyt nyt pelottavan hyvin. Sen jälkeen kun valeraskaus päättyi Käpy on ollut taas kuin toinen koira. Niinpä tein sen raskaan päätöksen sterkkauksesta, alunperin kun olimme miettineet pentuja. Ei kuitenkaan kannata jalostaa huonoja piirteitä ja sitäpaitsi Aada siskonsa pyöräytti jo seitsemän veljestä jatkamaan sukua.

Ennen sterkkausta kävimme vielä fysioterapiassa. Ei löytynyt mitään rakenteellista vikaa, lähinnä perus aktiivisen koiran jumeja.

Koirilla on ollut nyt sopuisat välit. Välillä jopa riehutaan ulkona yhdessä. En tiedä onko Pepe vielä varuillaan tuon naisen aikaisemman epävakaan käytöksen vuoksi vai alkaako vaan olla 7-vuotiaan herra koiran rauhallisuutta.

Kaksin aina kaunihimpi <3

Käpyn sterkka suoritettiin tähystyksellä. Todella hyvin on parantunut ja kaljulla masulla kasvaa jo mukava sänki.

Odotan Käpyltä paljon. Rakastan tietenkin, vaikka päättäisi alkaa pelkäksi sohvaperunaksi, mutta nyt kun tuo hormonien heittely on ohi odotan innolla mihin kaikkeen päädytäänkään. Kesä keskitytään agilityyn, koiratanssiin, ihaniin metsäretkiin ja suppailuun. Nyt olen ollut vaikuttunut ja ylpeä siitä kuinka neiti on talven aikana kasvanut yli pyörien ja lenkkeilijöiden vahtaamisesta. Ennen oli ihan holtiton ja nyt pyörän lähestyessä hakee itse kontaktin minuun eikä noteeraa pyöriä. 

Meillä on koirien kanssa oikeastaan sellainen karkkileikki että aina kun nähdään pyörä tai toinen koira aloitetaan temppuilu. Heittelen Pepelle makupaloja ilmaan, joita sitten nappailee ja Käpyä pyydän istumaan, sivulle, maahan jne perus juttuja. Tai sitten vaan heitän kourallisen nameja maahan, joita imuroivat kilpaa sen aikaa kun toinen koirakko menee ohi. Näin ohituksista on tullut rähjäämisen sijaan kivoja yhteisiä puuhahetkiä.

Pepen kanssa ajattelin kokeilla eri lajeja. En vielä yhtään tiedä mikä on se meidän yhteinen juttu. Paitsi tuo pyöräily. Tilasin vetovaljaat, eli kohta päästään kunnolla vauhtiin! Rakastan vauhtia ja yksi haaveeni olisi oma koiravaljakko. Näillä ei valjakkoa saa, mutta luulenpa että saadaan pyöräilystä ja talvella hiihdosta kuitenkin riittämiin irti tuota vauhdin huumaa.

Tämä blogi muuttunee jatkossa yleiseksi höpinäksi perus koiraperheen arjesta ja harrastuksista. Jollei nyt jotain takapakkia tule *koputtaa puuta*